Kuvien ottamisesta ei ole kuin pari viikkoa, mutta kovin talviseltahan tuo maisema näyttää verrattuna tämänhetkiseen. Lumien lisäksi alkaa myös kisapeikko haihtua. Pari viikkoa sitten kisattiin ATT:lla ja tehtiin kolme varsin mallikasta rataa. Ensimmäiseltä ja viimeiseltä radalta saatiin nollat, keskimmäisellä radallakin vain yksi ohjausvirhe.
Samana viikonloppuna kisattiin myös seuran mätsäreissä. Me emme osaa sitä hommaa sitten yhtään, mutta niin vain Pyry jälleen hurmasi tuomarin tempuillaan ja sijoittui sinisten toiseksi.
Viikko sitten hikoiltiin Elinan agilitykoulutuksessa.
Makee koira, sanoi Elina jälleen. Kehui myös, että vauhti pysyy nykyisin paremmin hallinnassa kuin ennen. Vaikeimmat kohdat olivat kepeillä ja ristiinhypyttämisessä. Kepit ovat hidastuneet, koska olemme liikaa treenanneet seinän lähellä olevia keppejä. Ristiinhypyttäminen on vaikeaa, koska olemme niin paljon treenanneet siivekkeen ympäri. Pyry luki poispäinkäännökseksi tilanteen, jossa yritin vedätyksestä heittää sitä esteen yli ristiin... Hmm... Lisää, monipuolisempaa treeniä. Ja ne kontaktit, ne ovat edelleen hitaat.
