Syysloma! Jee! Nytpä ehtii vähän kerrata viime viikkojen tapahtumia tänne blogiinkin.
Torstaina Pyry pääsi elämänsä kolmannen kerran verijäljelle, tai pikemminkin vesijäljelle. Vuorokauden vanha jälki oli nimittäin saanut vettä niskaansa reilut 20 milliä. Mutta koska Pihkan isäntä oli nähnyt jäljenteon vaivan, päätimme mennä kokeilemaan. Jäljen alku kulki niityllä, jossa Pyry ei saanut jäljestä kiinni oikeastaan ollenkaan. Mutta kun jälki koukkasi metsään, Pyry löysi sen heti. Mättäältä löytyi hirven perkuusta saatuja paloja: Kyllä oli pikkuborderi onnellinen! Ja kyllä myhäilin minäkin, koska Pyry toimi niin hienosti "nenämoottorillaan".
Viime viikot on Pyry ollut vähän paitsiossa, koska aika on mennyt harjoitellessa ihmislasten opettamista. Pientä stressin poikastakin on ollut ilmassa, mihin Pyry on oireillut aamuöisillä oksennuksilla. Tai oikeastaan kaikki sai alkunsa pilaantuneesta koiranruokasäkistä, josta Pyry söi neljä kokonaista päivää ennen kuin minä tajusin epäillä aamuöisten oksentelujen syyksi kuivamuonaa. Lähempi tarkastelu osoitti, että pussi "hikoili" rasvaa. Ei kovin terve merkki ruoalle - niinpä se lensi roskikseen. Pyrylle maitohappobakteereja ja helposti sulavaa ruokaa. Nyt tuosta episodista on aikaa jo kaksi viikkoa, mutta tuntuu, ettei Pyryn vatsa ole vieläkään täysin rauhoittunut. Oksentelua ei enää ole, mutta joinakin aamuina Pyry saattaa nikotella ja olla ruokahaluttomampi mitä yleensä ja ahmia sitten ulospäästeessään ruohoa. Eläinlääkäriltä sain vinkin syöttää Pyrylle ihmisille tarkoitettua limakalvon suoja-ainetta ennen ruokailuja. Pitää alkuviikosta käydä apteekissa, ellei mahalaukku muutoin löydä tasapainoa.
Agilitya ollaan treenattu vain kerran viimeisen reilun kolmen viikon aikana. Silloin teemana oli välistävedot, jotka onnistuivat tosi kivasti. Pyry oli oikein kuuliainen ohjattava.
Tottelevaisuusjututkin ovat olleet vähällä harjoittelulla, mutta mikä uutta: olemme alkaneet treenata noutokapulaa. Ostin Pyrylle MM-kisoista oman keltaisen noutokapulan, jonka suussapitoharjoitukset ovat nyt alulla. Tarkoitus on saada noudosta rauhallinen liike, ilman että Pyry matkalla riepoisi kapulaa palasiksi tai tekisi niiden kanssa kymmeniä kunniakierroksia kentän ympäri, kuten se tekee lelujensa kanssa. Mutta jos noutokapulan kanssa ei saa äristä, eikä sen kanssa saa kirmata kenttää ympäri, Pyry ei oikein näe syytä, miksi hän edes pitäisi kyseistä esinettä suussaan. Keittiössä se kyllä jo onnistuu, mutta ei vielä ulkona :-)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti