Kohti isoa kisaa

Me päästään Pyryn kanssa SM-kisoihin!!! Joukkuekisaan! Jabadabaduu! Uutinen muutti suunnitelmia tulevien viikkojen suhteen. Piti olla rauhaisampaa agilityn osalta ja tehdä enemmän muita lajeja, mutta ehtiihän niitä sitten myöhemminkin :-)

Tosin treenauksen kanssa pitää kyllä olla tarkkana, etten rasita Pyryä liikaa. Käytiin tiistaina fysioterapeutilla ja pojan lihakset olivat kuulemma kovat ja kireät. Fyssarin sanoin ei kuitenkaan ollut syytä huolestua. Hänen mukaansa kyse oli vain rasittuneista lihaksista. Lääkkeeksi määräsi pari rentoilupäivää ja niinhän me ollaan Pyryn kanssa keskitytty viime päivinä makoiluun :-D Lauantaina sitten taas treenataan.

Verivanan jäljillä

Vanhojen harrastusten elvyttäminen alkoi eilen parilla MEJÄ-harjoituksella. Viime kerrasta olikin sitten vierähtänyt kaksi vuotta...

Tein kaksi noin 200 metrin jälkeä. Verta kului yhteensä 2,5 desilitraa. Lisäsin siihen vielä toisen mokoman vettä. Saakohan näin tehdä? Mitä sanoo harrastajat?

Ensimmäinen jälki vanheni kahdeksan ja toinen yhdeksän tuntia. Pyry oli hommasta innoissaan. Ensimmäiset metrit olivat sellaista kaahotusta, että pois alta oksat ja männynkävyt! Ensimmäisen makuun Pyry merkkasi käymällä siihen itse maate. Kehuin tietysti kovasti! Kumpa se aina merkkaisi makuut yhtä selvästi :-D Kaadolle saakka selvittiin ilman hukkia.

Toinen jälki oli hieman vaativammassa maastossa, mikä sai vauhdin laskemaan. Jostain syystä tämän jäljen Pyry hukkasi monta kertaa. Liekö alueella kulkenut riistaa vai oliko jälki niin paljon vaikeampi kuin ensimmäinen? Väsymystä en koirassa huomannut. Odotin jäljellä, että Pyry palaa kierroksiltaan takaisin jäljelle. Elikkäs estin sitä pääsemästä kauas jäljestä. Olikohan ihan pöljästi tehty? Hiljaa kuitenkin pysyin, vaikka Pyry välillä yritti luntata minusta vihjettä suunnasta. Onneksi jäljen loppuosa sujui hyvin ja siitä palkinnoksi Pyry pääsi kuin pääsikin kaadolle.

Kansallispuistossa

Kävimme eilen haistelemassa Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston ilmaa. Pyry otti turvekylvyn ja pelotti sisiliskon pitkospuiden alle piiloon. Muutoin oli hyvin rauhaisaa. Mieli lepäsi.

Toisten koirien rinnalla Pyry näyttää jätiltä

Toisten koirien rinnalla Pyry näyttää pikkuruiselta pennulta. :-D

Omatoimi- ja epistreeniä

Käytiin eilen oman pitäjän kentällä treenailemassa kontakteja ja keppejä, ja tänään sitten jo päätettiin kokeilla samoja seuran epävirallisissa kisoissa.

Otin eilen kontakteille pitkästä aikaa namialustat merkkaamaan Pyrylle oikeaa pysähdyspaikkaa. Ja alustan kanssahan koira toimi mahdottoman hyvin. Sain jäädä taakse, pyrähtää ohi tai irrota sivusuunnassa ja Pyry napotti vapautuskäskyyn saakka ihan oikealla paikalla. Kerran sain sen häkeltymään kun livahdinkin itse puomin alle. Silloin Pyryn piti tulla katsomaan, että sekosinko minä, vai mistä tässä nyt on kyse :-) Kepeillä sain irrota eteen ja sivulle reilusti, mutta taakse jäämistä Pyry ei ymmärtänyt. Se lopetti pujottelun kesken, jos jäin liian taakse. Ei auttanut, vaikka palkka oli edessä... Tähän pitää keksiä jokin ratkaisu.

Tämän päivän epävirallisissa juostiin avoimen luokan rata kahteen kertaan, kun siihen annettiin mahdollisuus. Ekalla kerralla hinkattiin kontakteja. Pyry vapautti itse itsensä ja minähän palautin sitä puomille niin kauan, että se malttoi ohijuoksuni ja jaksoi odottaa vapautuskäskyn. Pyry oli ihan ihmeissään, kun kisatilanteessa menin käyttäytymään noin. Mutta kyllä siellä joku lamppu syttyi ainakin hetkeksi, sillä toisella yrittämällä kontaktit tuli just eikä melkein ja päästiin ilman ratavirhepisteitä maaliin. Päästiin vielä pokkaamaan ykköspalkinto!

Kontaktit matelee

Ansaitun viikon loman jälkeen aloimme eilen treenata kohti kolmosluokan kisoja. Kivasti kulki.

Heikoin lenkki oli kontaktiesteiden suoritus. Kontaktit ovat tällä hetkellä kamalan hitaat, kun Pyry ei oikein tiedä, mihin kohtaan pitäisi pysähtyä, ja mistä käskystä vapautua. Niinpä se matelee heti huipulta saakka ja yrittää tarjota vähän jokaista mahdollista pysähdyskohtaa. Lisäksi Pyry on hyvin riippuvainen mun sijainnista. Hmm... Edessä taitaa olla aika kova työ.

Sertifikaatti kolmosiin

Vietimme vappua Liedon agilitykisoissa. Napattiin voitto kaikilta kolmelta radalta!! Tuomarina ollut S. Savikko onnitteli ja kertoi myhäilleensä pitkin päivää Pyrylle. Sillä on kuulemma osuva nimi.

Pyry esittelikin tänään parhaita puoliaan. Ekana ollut hyppyrata oli ihan paras. Kaikki meni just eikä melkein. Agilityradat olivatkin sitten vaativammat. Vai tuliko ohjaajalle paineita sertifikaatin saannista?

Ekalla agiradalla Pyry joka tapauksessa kaahasi. Pari viime hetken pelastusta onnistui, mutta kepeiltä tuli sisäänmenovirhe. Korjauskaan ei heti onnistunut, joten yhteensä 10 virhepistettä. Toinen agilityrata meni paremmin. Yhteen tiukkaan paikkaan olisi pitänyt tehdä jaakotus, mutta onneksi Maijan karjaisukin toimi, ja saimme kuin saimmekin agilitysertifikaatin kolmosiin.