Jäykistelijälläkin on toivoa

Pyryn ranka pääsi vihdoin ammattilaisen käsittelyyn. Olen tyytyväinen, vaikka tuloksista ei tietenkään voi vielä sanoa mitään.

Lohduttavaa on kuitenkin se, ettei osteopaatti nähnyt yhteyttä Pyryn jäykkyyden ja kahdeksan lannenikaman välillä. Perusteellisen tutkimuksen ja hoidon jälkeen osteopaatti epäili Pyryn törmänneen johonkin. Vinoumaa oli kuulemma ohimoluista lähtien koko koirassa! Kaiken pitäisi kuulemma kuitenkin olla hoidettavissa.

Keskiviikkoon saakka pitää ottaa ihan rauhallisesti, ja raskasta treeniä pitää välttää ainakin seuraavat pari viikkoa. Ensi viikon lopulla käymme osteopaatilla uudelleen. Sitten olemme taas hieman viisaampia.

Valentinot metsäretkellä

Mukavaa ystävänpäivää! Pyry ja Reko juhlivat Valentinon päivää yhdessä Carloksen ja Tepon kanssa. Uskomattoman hyvin poikaporukka tulee toimeen, vaikka näkeekin enää harvoin.

Aiemmin Pyry ja Carlos olivat parhaat ystävät, jotka leikkivät leikkimästä päästyäänkin keskenään. Liekö syynä aikuistuminen tai laumaan liittyneet pikkuveljet, mutta nyt "vanhat herrat" keskittyvät metsälenkeillä omiin touhuihinsa. Paini- ja hippaleikit ovat nyt porukan nuorison, Tepon ja Rekon, heiniä.

Karkulaisen kauhistus

Takapenkin vallannut kilisevä kirppukori on palvellut meidän laumaamme jo useamman viikon, mutta jostain kumman syystä se on jäänyt esittelemättä.

Ei, esittämästämme toiveesta huolimatta joulupukki ei sitä tuonut. Se piti ostaa ihan itse. Mutta vaikuttaa siltä, että se on hintansa (55 euroa) väärti: pikkuviikarikaan ei enää pääse karkuteille edes silloin, kun jää autoon yksin. Vielä jos toosan saisi täysin hiljaiseksi myös pikkuteillä huristellessa, olisi matkanteko täydellistä.

Kavereiden kanssa

Viikonloppujen parasta antia ovat ystävät ja pitkät lenkit koirien kanssa. Tänä viikonloppuna sain nauttia niistä yhdessä ja vielä kumpanakin päivänä.

Eilen tallusteltiin ja turinoitiin kymmenen koiran voimin Soukaisten metsissä ja tänään neljän koiran kanssa meren jäällä. Mahtavaa. Mutta miksi huomenna on taas maanantai?

A-lonkat

Tänään Kennelliitosta saapunut Pyryn lonkka- ja kyynärlausunto piti sisällään yllätyksen: kummassakaan lonkkanivelessä ei ole muutoksia. Pyryllä onkin siis A-lonkat!! Kyynärnivelien lausunto oli odotettu 0/0, ei muutoksia. Mahtavaa!

Harmi, ettei lausunnossa ollut mitään mainintaa selästä. Soittelen vielä perään, josko sellainen olisi mahdollista saada.

J.K. Kennelliitosta ei saa selkälausuntoja. Käännyin Yliopistollisen eläinsairaalan puoleen.

Apua odotellessa

Odottavan aika on PITKÄ. Pyryn piti tänään päästä osteopaatin pakeille. Huristelimme jo kohti Hyvinkäätä, kun puhelin soi. Osteopaatti oli sairastunut ja aikamme peruttiin. Kolmen viikon päästä uusi yritys.

Rengas ja A tutuiksi

Pitkästä aikaa päästiin Rekon kanssa treenaamaan porukassa agilitya. Pimeä putkikulma, rengas ja A, siinä päivän tinki.

Putkikulma oli meille vaikea. Reko kyllä meni putkeen, mutta palasi useamman kerran puolivälistä tarkistamaan, että näinkö tässä tosiaan piti mennä. Taisin lähteä vähän liian vaikeasti liikkeelle, mutta onneksi Reko jaksaa yrittää, vaikkei heti onnistuisikaan.

Kokonainen A ja normaalikokoinen rengas olivat harjoittelussa nyt ensimmäistä kertaa. Molemmat menivät vallan mainiosti. A:n teimme vain pari kertaa, onhan se vielä aika rankka este noin nuorelle koiralle. Palkkailin alastulokontaktilla ja uskomattoman hyvin Reko siellä pysyi. Pystyin jo pari askelta irtoamaankin. Rengasta tein ensin kutsumalla luokse renkaan läpi ja sitten lähetyksenä lelulle. Kerran Reko varasti lelulle renkaan ohitse, mutta koska siitä ei herunut palkkaa, se korjasi tilanteen hyppäämällä renkaan oikein jo ennen kuin ehdin kissaa sanoa. Mahdottoman oppivainen nuori herra!