Kulmakunnan kingit

Pyry on jälleen oma eläväinen itsensä, kiitos osteopaatin hoitojen. Pari kertaa on jo käyty varovasti agilityesteilläkin. Onneksi Reko huolehtii velipoikansa venyttelyistä, kuten alimmaisesta kuvasta näkyy ;-)

Reko ja lentävä opettaja

Reko vei jalat alta uudelta agilityopeltamme tänään. Kirjaimellisesti. Eipä tainnut Anne arvata, minkälaisen jyrän saa oppilaakseen :-D

Agilityn alkeiskurssi alkoi meidän kohdaltamme siis tänään Lempäälässä, SportDogParkissa. Opena oli siis tällä kertaa Anne. Harjoittelimme suoraa putkea, rengasta, muuria ja A:ta.

Suuri sisähalli, jossa neljä kentällistä harjoitteli yhtäaikaa, selvästi ihmetytti Rekoa. Tuntui hyvältä, kun aloitimme tutulla putkiharjoituksella. Reko oli aivan täpinöissään, kun osasi ja sai kovasti kehuja. Paikka muuttui heti kivaksi, kun tiesi, mitä siellä pitää tehdä.

Myös rengas sujui hyvin. A:n suoritimme kolmeen kertaan, samalla tavalla kuin kerran jo itsekseni olin harjoitellut. Haparoivaa oli, mutta eiköhän se siitä.

Illan humoristisin osuus koettiin muurilla, kun Reko hieman yli-innokkaana oppilaana meni ja veti narun toisessa päässä olleen Annen nurin. Ha-haa! Kyllä sitä pienessäkin on pitelemistä!

On Rekolla synttärit!

Tasan vuosi sitten Ronja synnytti maailmaan kolme ihanaa pentua: Oskarin, Inkerin ja Jalmarin. Viimeksi mainittu tuntee nykyisin nimen Reko.

Pakko kai se on uskoa, että minun pieni pentuni täyttää tänään jo vuoden. Uskomatonta!

Rekon synttäreitä juhlittiin tänään talvisessa säässä. Lahjojakin saatiin, leikittiin ja herkuteltiin, mutta paras lahja tulee vasta torstaina. Tai oikeastaan seitsemänä seuraavana torstaina. Pääsimme agilityn alkeiskurssille!

Hevosmiehet

Reko ja Pyry leikkivät tällä viikolla hevosmiehiä ja ulkoilivat parina päivänä ihan oikean hirnujan kanssa. Onneksi Lumi oli rauhallinen lenkkikaveri, eikä hermostunut poikien haisteluyrityksistä tipan vertaa. Rauhallinen on myös tämä Lumin lajitoveri!

Osteopaatilla, osa 2

Pyryn selkäremontti jatkui torstaina Riihimäellä. Matkan osteopaatin/fysioterapeutin vastaanotolle ajoi ihan mielellään, kun näki, että jo ensimmäinen käynti tuotti tulosta: selän liikkuvuus parani, takajalkojen askellus sai uutta pontta ja tuntuipa Pyryn mielikin taas pitkästä aikaa auringoisemmalta.

Toivoin jo ihmeparantumista ja lupaa treenailuun, mutta ei se nyt ihan niin nopeasti käynytkään. Hyvää oli se, että Pyryn ranka oli pysynyt suorassa. Huonoa taas se, että keski- ja alaselässä oli jäykkyyttä. Pahin paikka oli vasemmassa kyljessä. Vasemman takajalan liikerata oli myös selvästi oikeata puolta lyhyempi.

Kolmen vartin hoito kuitenkin tepsi hyvin ja lopulta vasenkin puoli jousti paremmin. Osteopaatti sanoi, että Pyry reagoi käsittelyyn hyvin ja siksi hän jatkaisi hoitoja säännöllisesti niin kauan kunnes kaikki selvät ongelmakohdat on saatu korjattua. Harmi, että saimme sovittua seuraavan käyntikerran vasta neljän viikon päähän.

Talvinen kuvahaaste

Pogo esitti Rekolle kuvahaasteen, joka kuuluu näin:

Etsi blogistasi kaunein talvikuva, mikä on otettu koirasi ensimmäisenä tai toisena talvena. Laita se blogiisi ja kerro tunnelmia noilta ajoilta. Heitä kuvahaaste eteenpäin seuraaville viidelle koiralle, jolla on blogi.

Ja tottahan toki me haasteeseen vastaamme! Kas tässä:

Elämme parhaillaan Rekon ensimmäistä talvea, joten kovin syvältä tietokoneen uumenista ei tätä kuvaa tarvinnut onkia. Kuva on otettu tammikuussa Rekon ja Pihkan kokeiltua pääseekö lumikinosten alta Kiinaan (ei päässyt). Tämän vekkulin kuvan on ottanut Reija, mikä tekee kuvasta tietysti vielä tärkeämmän.

Reko kiittää annetusta tehtävästä ja haastaa talvikuvien etsintään:

1. Ronjan (äityli)
2. Kaapon (velipoika)
3. Jami Jamituksen (sukulaispoika)
4. Rossi-mustaterrierin (murrekirjailija)
5. Elli-parsonin (agilitykaveri)

Reko ja houkutusputki

Pakkasta ja viimaa uhmaten treenasimme agilitya maneesissa tänään. Rakentelin sellaisen viiden hypyn ja kolmen putken radan, jota treenasimme Rekon kanssa ensin osissa. Tällaisiin asioihin kiinnitin huomiota:

• Paikalla olo lähdössä. Reko pysyi täydellisesti. Sain rauhassa mennä useammankin esteen taakse ottamaan vastaan ja tehdä vielä ylimääräisiäkin kiemuroita ihan rauhassa. Seuraavaksi pitää lisätä häiriötä (ääniä, liikettä, leluja) lyhemmältä matkalta.
• Putken pimeä kulma. Oli jäänyt viime kerralta hyvin mieleen. Kerran sain Rekon tekemään saman, mitä Pyrykin harrasti pienempänä: hyppäämään putken päälle tepsuttelemaan :-) Olisikohan ohjauksessa vikaa?!
• Sokea leikkaus oikella kädelle. Toimi hyvin. Yritän vahvistaa tuota oikella puolelle tuloa agilityssa, toko-jutuissa kun tulee vahvistettua vasenta puolta liiaksi.
• Takaakierto. Onnistui hyvin. Ensin vauhti hidastui, mutta parin toiston jälkeen viiletti jo vauhdilla.
• Houkutusputken ohitus. Oli muuten ensimmäinen kerta, kun muistin tällaistakin harjoitella! Luulin tehtävää vaikeaksi, mutta Rekopa ei mennyt ansaan kertaakaan. Ohitus onnistui sekä sylkkärillä että pois päin käännöksellä. Hieno koira!

Lopuksi tein vielä koko kahdeksan esteen pätkän kokonaisena ja Reko viiletti virheettömästi koko radan. Ensi kerralla pitää malttaa harjoitella vähemmän. Tämän päivän treeni venyi yli puolen tunnin, mikä on pienelle pojalle liikaa.