Nobelin rauhanpalkinnosta on ehkä sittenkin kieltäydyttävä. Kävimme poikien kanssa tänään Mynämäellä moikkaamassa kettua, eikä touhu enää ollutkaan niin rauhanomaista.
Pyry pääsi elämänsä ensimmäistä kertaa haukkumaan häkissä ollutta kettua, ja tiesi heti, mitä piti tehdä. Se veti matalana kiinni häkkiin ja alkoi tykittää! Kyllä siellä se kipinä siis on.
Reko kävi myös häkillä fiilistelemässä. Haukkuakin irtosi jonkin verran. Kävin poikien kanssa kertaalleen vielä yhdessä häkillä ja homma toimi myös siinä hyvin. Pyry tykitti häkin läheltä ja Reko komppasi taustalla.
Tähän olisikin sitten pitänyt lopettaa. Harmittaa ihan vietävästi, että vein Pyryn vielä putkelle. Vaikka ketun edessä oli pelkkä verkko, ei Pyry ymmärtänyt haukkua sille. Homma meni taas istuskeluksi ja ohjaajien pusutteluksi. Pari kertaa saatiin se haistamaan kettua ja pari yksittäistä haukkuakin irtosi, mutta ei muuta. Ei kipinä vielä kantanut.
3 kommenttia:
Komppaukset myös Oulun sakilta, sieltä se pojillakin lähtee tulemaan!! Pyryn iskä ja Rekon äiskä ovat geeneissään siemenen pistäneet etiäppäin.
Kyllä se Pyry tuosta vielä reipastuu! Nyt sillä on paljon mietittävää ja uskon, että ei tule olemaan ollenkaan hankalaa. Sinnikkyyttä ja treeniä ja sitten olette ihan yhtäkkiä kokeessa:)
Varmasti tulee menemään hyvin!
Ei parempia geenejä voisi ollakaan! Senkin ruotsinvalloittajat! Onnea vielä!
Me jatkamme treeniä. Ehkäpä seuraavan kerran kerhon luolapäivänä...
Lähetä kommentti