lauantai 8. toukokuuta 2010

Ihmettä odotellessa


4 kommenttia:

Lena kirjoitti...

Sanaton.

Anonyymi kirjoitti...

Me ootetaan teijän kans. Tänään kävin koirien kans metsässä pitkästä aikaa, ja tuli jotenkin suru-hyvä-mieli. Suru siitä, että poika on siellä jossain - ja hyvä siitä, että metsä on ihana paikka olla, istua, olla hiljaa, kuunnella ääniä ja miettiä... Kyyneleet virtaa kun Reko on poissa.

Sari kirjoitti...

Reko ja sinä olette olleet paljon ajatuksissani, voin vain kuvitella miltä sinusta on tuntunut viimeisen reilun kuukauden aikana. Voimia ja jaksamista!

Maija kirjoitti...

Kiitos.