On kulunut jo puoli vuotta Rekon katoamisesta. Etsinnät päättyivät heinäkuun lopulla Nuutajärvelle, josta saamiemme vihjeiden perusteella etsimme isäni kanssa Rekoa. Löysimme kaksi borderterrieriä. Kumpikaan ei ollut Reko. Koirien omistajakin löytyi parin kilometrin päästä. Talutin koirat takaisin omistajalleen. Jälleennäkemisen riemun ja helpotuksen näki kaikista kolmesta. Kun lähdin kävelemään pois, en voinut kuin itkeä. Hetki oli juuri sellainen, jota olin toivonut itselleni. Sitä hetkeä ei vain taida enää tulla.
Mitä Rekolle tapahtui? Hyvä kysymys. Rekosta ei saatu yhtään varmaa havaintoa katoamisen jälkeen. Pidän mahdollisena, että se joko a. joutui metsästäessään niin pahaan paikkaan, ettei päässyt enää omin voimin takaisin tai b. löysi tiensä epärehellisten ihmisten luo. Toivon, että Reko on vielä elossa ja asuu jossakin, missä siitä välitetään.
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, Rekon katoaminen luo pitkän varjon koko elämään. Ikävä, suru ja huoli eivät vain lopu. Menettämisen pelko ja itsesyytökset jäytävät. Osa kanssaihmisistä ymmärtää tunteeni, osa ei. Pyry ymmärtää, että minulla on paha olo ja yrittää parhaansa mukaan piristää. Vähitellen, pala palalta, aion taas olla sillekin läsnä. Kuten Lena-kasvattaja tuossa aikaisemmin kommentoi: "Pyryllä on kaikki elämänlangat käsissä (tassuissa) ja se on kohta, jossa mua haluttaa sanoa, että eletään elämälle ja tälle hetkelle. Rakkauden näkökulmasta. Läsnäolo on merkittävin hetki elämässä tässä ja nyt Maija."
7 kommenttia:
Kiva, että olet jaksanut päivittää blogia :) Pirteä ulkoasu!
Reko... Rakkaus tuo surua ja huolia, mutta ne haluaa kestää juuri sen rakkauden takia.
Pihka toipuu hyvin, vaikka me murehditaan jo valmiiksi, mitä ensi viikolla saatavista tuloksista selviää. Pihka inhoaa tötteröä ja osoittaa sen mulkoilemalla meitä bassetmaisesti. Energiaa olisi vaikka kuinka, muttei saisi vielä paljon liikkua.
Rapsutuksia Pihkalle! Kaikki kääntyy varmasti parhain päin, ja Pihka saa taas viilettää jänisten perässä :-)
Hyvä Maija, Pyry odottelee sinua niin kauan kun on mahdollista, että olet paikalla:)
Ja kun rohkeasti jätät Rekon selän taakse, voit paremmin nähdä eteen.
Tosi mukavaa, kun Pyrymaailman tarinoita taas on luettavana, iso ikävä ollut teitä. Voin vain täältä kauempaa kyyneleiden kera myötäelää sinun tuskaasi, toivotaan että Rekolla on hyvä siellä missä ikinä onkin...
Elämä jatkuu ~ oikein hyvää syksyä Maija & Pyry!
terveisin Anu, Ronja, Ansa ja pienet koiranpennut Oulusta
Kyllä tätä on jo odotettu, ihanaa lukea teidän kuulumisia! Minäkin usein mietin Rekon kohtaloa, missä se ihana poika voi olla? Toivottavasti jossain hyvässä paikassa. Minulla ja Carloksella on myös kovasti Pyryä ikävä ja ihana kuulla, että te olette jatkaneet treenaamista ahkerasti. Täälläkin yritetään kovasti päästä mukaan agilityn maailmaan :) Rapsutuksia Pyrylle!
Kiitos kannustuksesta!
Hei,
Nyt vasta törmäsin tähän blogiin ja huomasin valitettavasti, ettei Rekoa olekaan kesällä löytynyt. Ehdin jo jotenkin toivoa niin, ennenkuin lähdin opiskelijavaihtoon. Toivottavasti Rekolla on kaikki kuitenkin hyvin, missä hän onkaan.
Voimia tulevaisuuteen katsomiseen !
Krista Kivimäki (+ Kerkko-shiba)
Lähetä kommentti