sunnuntai 26. kesäkuuta 2011
keskiviikko 22. kesäkuuta 2011
Nastolasta nolla
Me teimme Pyryn kanssa virheettömän radan ajalla -5,02. Pientä onnenkantamoistakin oli mukana. Okseri kolisi niin, että kuvittelin sen hajonneen. Maalissa sitten olikin yllätys, kun kuulin, että rimat pysyivät paikoillaan.
Edeltävän viikon alkupuoli meni Pyryn punakoita tassuja hoidellessa ja toivoessa, että kisaamaan todella päästään. Keskiviikkona tassut jo kestivät, ja osallistuimme seuran epiksiin. Itse kisapäivä oli niin superjännittävä, ettei siitä osaa edes kertoa. Jännitin niin, että meinasin muun muassa nukahtaa (!?) kisapaikalla. Radan jälkeen fiilikset olivat pilvissä. Oli mahtavaa seurata muiden koirakoiden menoa ja jännittää sijoitustamme finaalikierroksella. Josko ensi vuonna pääsisimme myös yksilökisaan?
Kuvista kiitos Evelle.
lauantai 11. kesäkuuta 2011
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Hyvänmielentreenit
Elina vetäisi meille sunnuntaina viimeiset hyvänmielentreenit ennen suuria kisoja. Radalla oli 30 estettä. Ensimmäiset kymmenen estettä menivät nappiin heti ensimmäisellä yrittämällä, samoin kymmenen viimeistä. Ne keskimmäiset kymmenen sitten tuottivatkin sopivasti päänvaivaa, mutta onnistuivat harjoittelun jälkeen. Ei ollut treenien nimi siis väärä.
A meni surkeasti. Se oli niin hidas, että etanakin olisi mennyt Pyrystä ohi. Elina käski irrottaa koiraa taas heti, kun yksikin tassu osuu maahan. Kepeille mentiin avokulmasta ja se kohta oli ohjauksellisesti radan vaikein. En meinannut millään ehtiä auttamaan Pyryä ja itsenäisesti se tunki aina toiseen väliin. Pari kertaa saatiin se onneksi onnistumaan, mutta ei missään nimessä onnistuisi vielä kisaradalla.
Putken pimeä kulma ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa, eivät myöskään takaakierrot tai välistävedot. Parannettavaa oli niistossa, jossa huomaamattani otin askeleen taakse ja olin seuraavasta kuviosta tietysti sitten sen askeleen jäljessä. Valssien ajoituksia jankattiin myös: Valssin ensimmäinen askel näyttää koiralle edellisen esteen ponnistuspaikan ja valssi pitää olla valmiina jo ennen kuin koira ponnistaa edelliselle hypylle. Helpommin sanottu kuin tehty.
A meni surkeasti. Se oli niin hidas, että etanakin olisi mennyt Pyrystä ohi. Elina käski irrottaa koiraa taas heti, kun yksikin tassu osuu maahan. Kepeille mentiin avokulmasta ja se kohta oli ohjauksellisesti radan vaikein. En meinannut millään ehtiä auttamaan Pyryä ja itsenäisesti se tunki aina toiseen väliin. Pari kertaa saatiin se onneksi onnistumaan, mutta ei missään nimessä onnistuisi vielä kisaradalla.
Putken pimeä kulma ei tuottanut minkäänlaista ongelmaa, eivät myöskään takaakierrot tai välistävedot. Parannettavaa oli niistossa, jossa huomaamattani otin askeleen taakse ja olin seuraavasta kuviosta tietysti sitten sen askeleen jäljessä. Valssien ajoituksia jankattiin myös: Valssin ensimmäinen askel näyttää koiralle edellisen esteen ponnistuspaikan ja valssi pitää olla valmiina jo ennen kuin koira ponnistaa edelliselle hypylle. Helpommin sanottu kuin tehty.
torstai 2. kesäkuuta 2011
Matkalaukkumallin kanssa tottista
Ollaan salaa treenailtu taas vähän TOKOa ja tänään käytiin kokeilemassa kuntoa epävirallisissa kisoissa. Tulokseksi saatiin 186 pistettä ja sijoitukseksi 3. Olen TOSI tyytyväinen. Ehkä me joskus vielä menemme ihan virallisiinkin.
Luoksepäästävyys: 10. Pakolliset pusut tuomarille, muutoin hyvä :-D
Paikalla makaaminen: 10. Pisimmät kaksi minuuttia ikinä! Puolitoista minuuttia meni loistavasti, loppusuoralla tuli vähän piippausta.
Seuraaminen kytkettynä: 8,5. "Se on tuollainen matkalaukkumalli," totesi tuomari. Tarkoitti sitä, että Pyry kyllä tulee tasaisen väljästi mukana, mutta ei juurikaan hae kontaktia.
Seuraaminen taluttimetta: 8,5. Huomattavasti parempi kuin edellinen, mutta ei lähelläkään tiivistä seuraamista.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5. Epäröi nousta perusasentoon lopussa. En ikinä treenatessa nosta perusasentoon, koska olen pelännyt ennakointia.
Luoksetulo: 10.
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 7. Valui ja oli käymässä maahan, mutta onneksi korjasi.
Estehyppy: 10.
Kokonaisvaikutus: 10.
Luoksepäästävyys: 10. Pakolliset pusut tuomarille, muutoin hyvä :-D
Paikalla makaaminen: 10. Pisimmät kaksi minuuttia ikinä! Puolitoista minuuttia meni loistavasti, loppusuoralla tuli vähän piippausta.
Seuraaminen kytkettynä: 8,5. "Se on tuollainen matkalaukkumalli," totesi tuomari. Tarkoitti sitä, että Pyry kyllä tulee tasaisen väljästi mukana, mutta ei juurikaan hae kontaktia.
Seuraaminen taluttimetta: 8,5. Huomattavasti parempi kuin edellinen, mutta ei lähelläkään tiivistä seuraamista.
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: 9,5. Epäröi nousta perusasentoon lopussa. En ikinä treenatessa nosta perusasentoon, koska olen pelännyt ennakointia.
Luoksetulo: 10.
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 7. Valui ja oli käymässä maahan, mutta onneksi korjasi.
Estehyppy: 10.
Kokonaisvaikutus: 10.
torstai 26. toukokuuta 2011
Kohti isoa kisaa
Me päästään Pyryn kanssa SM-kisoihin!!! Joukkuekisaan! Jabadabaduu! Uutinen muutti suunnitelmia tulevien viikkojen suhteen. Piti olla rauhaisampaa agilityn osalta ja tehdä enemmän muita lajeja, mutta ehtiihän niitä sitten myöhemminkin :-)
Tosin treenauksen kanssa pitää kyllä olla tarkkana, etten rasita Pyryä liikaa. Käytiin tiistaina fysioterapeutilla ja pojan lihakset olivat kuulemma kovat ja kireät. Fyssarin sanoin ei kuitenkaan ollut syytä huolestua. Hänen mukaansa kyse oli vain rasittuneista lihaksista. Lääkkeeksi määräsi pari rentoilupäivää ja niinhän me ollaan Pyryn kanssa keskitytty viime päivinä makoiluun :-D Lauantaina sitten taas treenataan.
Tosin treenauksen kanssa pitää kyllä olla tarkkana, etten rasita Pyryä liikaa. Käytiin tiistaina fysioterapeutilla ja pojan lihakset olivat kuulemma kovat ja kireät. Fyssarin sanoin ei kuitenkaan ollut syytä huolestua. Hänen mukaansa kyse oli vain rasittuneista lihaksista. Lääkkeeksi määräsi pari rentoilupäivää ja niinhän me ollaan Pyryn kanssa keskitytty viime päivinä makoiluun :-D Lauantaina sitten taas treenataan.
maanantai 23. toukokuuta 2011
Verivanan jäljillä
Vanhojen harrastusten elvyttäminen alkoi eilen parilla MEJÄ-harjoituksella. Viime kerrasta olikin sitten vierähtänyt kaksi vuotta...
Tein kaksi noin 200 metrin jälkeä. Verta kului yhteensä 2,5 desilitraa. Lisäsin siihen vielä toisen mokoman vettä. Saakohan näin tehdä? Mitä sanoo harrastajat?
Ensimmäinen jälki vanheni kahdeksan ja toinen yhdeksän tuntia. Pyry oli hommasta innoissaan. Ensimmäiset metrit olivat sellaista kaahotusta, että pois alta oksat ja männynkävyt! Ensimmäisen makuun Pyry merkkasi käymällä siihen itse maate. Kehuin tietysti kovasti! Kumpa se aina merkkaisi makuut yhtä selvästi :-D Kaadolle saakka selvittiin ilman hukkia.
Toinen jälki oli hieman vaativammassa maastossa, mikä sai vauhdin laskemaan. Jostain syystä tämän jäljen Pyry hukkasi monta kertaa. Liekö alueella kulkenut riistaa vai oliko jälki niin paljon vaikeampi kuin ensimmäinen? Väsymystä en koirassa huomannut. Odotin jäljellä, että Pyry palaa kierroksiltaan takaisin jäljelle. Elikkäs estin sitä pääsemästä kauas jäljestä. Olikohan ihan pöljästi tehty? Hiljaa kuitenkin pysyin, vaikka Pyry välillä yritti luntata minusta vihjettä suunnasta. Onneksi jäljen loppuosa sujui hyvin ja siitä palkinnoksi Pyry pääsi kuin pääsikin kaadolle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)