lauantai 29. tammikuuta 2011

Ees ja taas


















Pyry kävi ulkoiluttamassa vanhinta leluaan. Iästään huolimatta se on vaativa lelu. Nytkin se vaati Pyryä juoksemaan ees ja taas pitkin peltotietä pitkän aikaa ennen kuin hieman rauhoittui. Hirveä lelu. Onneksi minun ei tarvitse ulkoiluttaa sitä.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihanaa!! Tuli lämmin olo kuvia katellessa!!! Ehkä se johtui Pompasta :)

Lena kirjoitti...

Jotkut lelut on vaan siis just tuota:), Diegolla on yksi pojaltansa (Leolta) tänne unohtunut lelu, joka pakottautuu olemaan suussa ja vääntää Diegoa ihan ihme asentoihin ja varsinkin hyppyihin...
Göranilla on kans useampi semmonen, joka laittaa herra borderin kävelemään pitkin askelin ja varsin jäykin jaloin, kuten siis itäisen naapurin saapasjalat tekkee:)

Maija kirjoitti...

Diegon lelu kuulostaa tutulta :-) Jäykkäjalkaleluja ei ole meillä vielä nähty... Ehkä vielä joskus saadaan sellainenkin.

Pomppa on ollut kyllä hintansa väärti. Ei haittaa hippalointia yhtään.