Rekon tahtiin

Reko on jo 12-viikkoinen. Pentuoppaiden mukaan myöhäinen leimautumisvaihe on nyt ohi, ja lapsuusikä alkaa. Tuliko leimautumisvaihe käytettyä tarpeeksi hyvin hyödyksi? Aika näyttää. Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin.

Tänään Reko kävi eläinlääkärissä saamassa ensimmäiset rokotuksensa. Vaaka näytti pojan painoksi 4,1 kiloa. Korvat, silmät, purenta, sydän, kivekset - kaikki kunnossa. Itse rokotusta ei edes huomattu, kun oli niin hyviä nameja joku unohtanut pöydälle :-)

Oheiset kuvat ovat sunnuntain pentutapaamisesta. Kuvaajana Jake, kiitos!

Varasertimies päivää!

Pyry arvosteltiin erinomaiseksi Rauman näyttelyssä tänään. Poika oli nuorten luokan ykkönen ja paras uros -kisan kakkonen, ja sai elämänsä ensimmäisen varasertin!


Arvioitavana oli yhteensä 26 borderterrieriä. Tuomarina toimi kanadalainen Charles Bett. Hänen sanansa Pyrystä:

"Working terrier. Very gain active alert. Good proportion, balanced. Lovely otter head. Skull is broad and flat. Ears are small. Scissorsbite. Eyes are small. Good layback. Good topline. Good rearangulation. Wirely jacket. Good length of straight and reach."

Parasta tässä viikonlopussa taisi silti Pyryn mielestä olla se, että kauaksi pois muuttaneet Carlos ja Teppo kävivät kylässä. Pääsi borderkvartetti pitkästä aikaa yhdessä laitumelle!

Toiseksi parasta oli Pyryn mielestä se, että Piskisirkuksen esiintymiskehästä löytyi kokonainen lihapulla! Itse sirkustelukin sujui mainiosti. Pyry esitti näyttelyväelle vanhoja temppujaan: pujottelun, morjestamisen, syliinhypyn ja maahan-istu-maahan -pompinnan kaukokäskyillä. Ei otettu paineita, ja kivaa oli!

Matkalla Mensaan

Pyry on kateellinen: Rekon penturuoassa on aivojen kehittymistä auttavaa dokosaheksaeenihappoa (?!). Ei tunnettu tuollaisia happoja silloin, kun Pyry oli pieni.

Pyryn helpotukseksi voidaan kertoa, että happo on pussin tekstien mukaan peräisin kalaöljystä, ja sitä saa Pyrykin. Molemmat pojat maiskuttavat nimittäin yhden aterian päivässä lohipuuroa, NAM!

Pienet vesikirput

"Pieni vesikirppu myös uiskenteli veessä, pien vesikirppu myös lumpeenlehden eessä. Ui luokse ankan ja sammakon ja sanoi niille: Iloinen tää veikko on.
Olen vesikirppu vain, uiskentelen veessä. KUIK; KUIK; KUIK!"

Kuin kissat ja koirat

Kun vain osaisivat päättää kumpi on kumpi! Saapa nähdä kehkeytyykö Rekon ja Hipin kähinöistä vielä ystävyys.


Eilisessä pentutapaamisessa oli paikalla 11 pentua. Reko-raukka yritti leikkiä kaikkien kanssa Pyryltä oppimillaan painiotteilla. Toiset luulivat vähintään maailmanlopun iskeneen niskaansa.

"Erittäin hyvä tyyppi"

Pyry sai kaksi punaista nauhaa Salon ryhmänäyttelystä tänään. Ensimmäisen osoittamaan, että Pyry on erittäin hyvä tyyppi, ja toisen nuortenluokan voitosta.

Tuomari Marja Salminen teki hyvää työtä. Hänen sanansa Pyrystä:
"Erittäin hyvä tyyppi. Voimakas, maskuliininen pää. Oikea-asentoiset korvat. Karkea karva, tänään vielä lyhyt. Melko niukasti kulmautunut sekä edestä että takaa. Selkälinja saisi olla suorempi koiran liikkuessa. Erittäin hyvä häntä, mutta turhan matala hännänkiinnitys. Liikkuu melko hyvin. Hyvä käytös."

Meillä oli hyvä reissu! Pyry käyttäytyi näyttelypaikalla rennosti, ilman pullisteluja. Ensi viikonloppuna sitten Raumalla!

Keppikiemuroita

Sylikäännös ja valssi keppien päässä on Pyryn ja minun tämän viikon agilityläksy. Eilisissä harjoituksissa yritimme molempia - aika laihoin tuloksin. Kas, kun ei olla vastaavia ennen tehty. Mutta nytpä tehdään ja viikon päästä häikäistään porukka taidoillamme!

Toinen teki läksyjä, toinen aloitti eskarin

Reko, 10 viikkoa, aloitti tänään agilityeskarin :-) Otin pikkupojan mukaan kentälle, kun kävimme Pyryn kanssa tekemässä viime torstaina saamiamme läksyjä.

Treenasimme Pyryn kanssa takaakiertoja sekä putki-puomi-hässäkkää vahvemmaksi. Hienosti sujui. Lisäksi haimme estevarmuutta renkaaseen ja kävimme läpi kaikki kontaktit. Rengas oli vahva, mutta kontaktien kanssa oli niin ja näin. Hassua, että A:n kontakti oli vahvin (pystyin jopa irtoamaan), vaikka vielä talvella se oli ehdottomasti vaikein.

Pyryn treenatessa Reko kalasteli tohkeissaan ruutania ojasta kentän laidalta. Näytti olevan niin hauskaa, että hetken jo epäilin, ettei muu kiinnostakaan. Tuli se kuitenkin kanssani leikkimään kentälle, kun näytin the LELUN: kasvattajalta saadun vinkukukon, jota oli säästetty tärkeään hetkeen.

Laitoin lelun suoran putken suulle ja kannoin Rekon putken toiseen päähän. Hieman Rekoa ensin arvelutti kävellä putken muhkuraisella pinnalla, mutta kun ensimmäinen kerta onnistui, oli homman nimi selvä. Teimme harjoituksen noin viisi kertaa ja sitten annoin Rekon leikkiä kukollaan vapaana (ei muuten vingu enää). Agilitysta innostunut nuorimies juoksi vielä kunniakierroksellaankin putken läpi ennen kuin lähdimme kohti kotia.

Kymmenen pentua niityllä

Pentukuume leviää! Tämän päivän pentutapaamisessa oli mukana jo kymmenen pentua! Aremmille pennuille olisi ehkä parempi, jos ryhmä olisi pienempi.

Pitäisikö ryhmää jakaa? Miten se tapahtuisi? Jakautuisiko ryhmä sopivammaksi, jos tapaamisia olisikin kaksi kertaa viikossa?

Ensi sunnuntaina tapaamme joka tapauksessa vielä samaan tyyliin Hipin ja Kukan luona Kukkiskadulla.

Mammanpojat

Hyvää äitienpäivää! Meidän pienet narsissipojat lähettävät virtuaalipusut Lotalle ja Ronjalle, maailman parhaimmille koiraäideille!

Ihmisäitiä muistettiin tänä(kin) aamuna laululla: "Kello löi jo viisi, meitä pisuttaa..."

Hyvä vire jatkuu

Eilen illalla treenattiin Pyryn kanssa TOKOa. Kouluttaja esitteli meille erilaisia nopeutta ja leikkisyyttä kehittäviä harjoituksia, kivaa! Opeteltiin nopeita maahanmenoja ja seisomisia, sekä iloisia luoksetuloja lelujen ja leikin kanssa.

Pyry oli aivan loistava! Leikityksen ja lelujen kanssa riekkumisen välillä myös paikkamakuut sujuivat paremmin kuin koskaan ennen ryhmässä. Pientä piippausta oli, mutta poika pysyi kuitenkin koko tavoitellun ajan maassa!

Tänään reippailtiin koko lauma metsässä. Pyry pulahti jälleen järvessä, Reko tyytyi kahlailuun.

Hiomaton timantti

Kesän agilityharkat alkoivat eilen. Uusi treeniryhmä ja kouluttaja osoittautuivat onnenpotkuiksi!

Teimme kaksi radanpätkää, toisessa oli kahdeksan ja toisessa yksitoista estettä. Ensimmäisellä pätkällä oli kontaktiesteistä puomi ja keinu. Radan "erikoisuus" oli puomin alle taivutettu putki, jonka suuaukkojen välissä oli puomin ylösmeno. Joskus viime kesänä kokeilimme samaa Peetsan luona, mutta silloin homma ei vielä onnistunut. Tavoite hommassa oli eilen se, että ilman ohjausta koira valitsisi puomin, sillä ilman puomin imua koira on hyvin vaikea viedä sille. Pyryllä imu oli tietysti suurempi putkeen kuin puomille. Valmentaja palkkasi muutaman kerran Pyryn ylösmenolta, minkä jälkeen homma onnistui jo hienosti. Kontaktit olivat erittäin hapuilevat, mutta ihmeen hyvät kahden kuukauden taukoon nähden.

Toinen rata oli hyppyrata, joka alkoi hypyllä, josta jatkettiin 90-asteen avokulmasta kepeille. Radalla oli myös takaakiertoja, -leikkauksia ja heikolla harjoituksella oleva pituus, mutta kaikki sujui loppujen lopuksi paremmin kuin hyvin. Yksi rima tuli alas, mutta muuten virheettömästi.

Mulla on ohjattavanani pieni timantti. Pyry on ihana.

Graduapulaiset

Alunperinhän tarkoitus oli, että hankin toisen koiran vasta, kun opinnot ovat ohi. Toisin kävi. Mutta mikäs minun on tässä koneella istuessa vaikka vielä ensi talvenakin, kun jalkoja lämmittää tällainen patteristo!

Reko 9 viikkoa

Tai itse asiassa jo kaksi päivää yli, mutta kuva on kuitenkin oikealta päivältä :-)

Reko on iloinen, reipas ja mutkattomasti käyttäytyvä pentu. Aivan kuten etukäteen toivoinkin!

Hyvä ruokahalu tekee Rekosta helpon koiraoppilaan. Luoksetulot ja kontaktiharjoitukset sujuvat jo hienosti! Pantaa pidetään päivittäin lyhyitä aikoja kaulassa, mutta vielä se kutittaa. Kynsienleikkuu, tassujen pesu, hajakarvojen nyppiminen - kaikki arkiset hoitotoimenpiteet - sujuvat erinomaisesti. Tärkeintähän Rekolle näyttää olevan, että saa kaiken saman huomion kuin Pyrykin :-)

Vielä kun saisi pojan nukkumaan vähän pidempään: toistaiseksi pikku-ukko on herännyt joka aamu kello viisi leikkimään itsekseen!

Pentuloma loppui

Pyryn ja minun pentuloma päättyi eilen, kun suuntasimme ensimmäisiin treeneihin sitten Rekon tulon. Kyseessä oli tämän kevään ensimmäiset seuran järjestämät TOKO-harkat, ja kenttä kuhisi koirista. Olisiko ollut satakunta koiraa? Paljon joka tapauksessa.

Ai että mitenkä meni? Sanotaan vaikka niin, että minulla olisi nyt tarvetta sille Paulan suunnittelemalle borderikorulle! En nimittäin muuten tahdo muistaa, kuinka timantti tuo oma koira onkaan. Varsinkaan eilen illalla tuo timantti-ajatus ei ollut ihan päällimmäisenä ajatuksissa...

Pyry oli nimittäin erittäin stressaantunut: Tärisi ja vapisi, murisi ja ärisi toisille koirille. Eihän Pyry koko aikuisikänään ole viihtynyt isoissa porukoissa, mutta ei se sentään noin paha ole ollut! Toivottavasti kyseessä on pennun tulosta aiheutunut stressi, joka ei ole vielä ohi...

Kaverit kylässä

Pentutapaamiset ovat niin kivoja! Tai pennut yleensäkin. Eilisillä treffeillä oli mukana kuusi pentua ja isosiskon roolia hoiti hienosti naapurin Pihka. Pentukavereina olivat jo ennestään tutut Elli ja Hippi, sekä uusina kavereina Ninja-pointteri (7vko) Kajo-suursnautseri (olisikohan ollut 13 vko?) ja Iiris (9vko). Ja minä kun luulin, ettei kukaan tulisi :-) Harmi, etten huomannut ottaa kuvia. Ellin blogissa on onneksi muutamia, käykäähän katsomassa, miten Reko ja Elli tanssivat!

Seuran kauden avaus saatiin onneksi juuri ja juuri vietyä läpi ennen pentutapaamista. Itse olin agilityradalla töissä koko päivän, ja muu ohjelma jäi oikeastaan täysin näkemättä. Mutta ehkäpä ensi vuonna! Agikisojen seuraaminen oli tietysti hyvää oppia sekin.

Koirien vallankumous

Koirat ovat tehneet vallankaappauksen vapusta! Vielä kaksi vuotta sitten en olisi uskonut viettäväni vappua samoilemalla pitkin rantoja ja metsiä yhdessä koirien kanssa.


Niin siinä nyt kuitenkin kävi, ja hauskaa oli! Pyry heitti talviturkkinsa, ja lähellä oli, ettei Reko seurannut esimerkkiä. Reko on synnynnäinen retkeilijä, ja sopeutuu näin ollen laumaan kuin nenä päähän.